|
Vartijat hoi!
Terry Pratchett: Vartijat hoi!
(Guards! Guards!, 1989).
Karisto, 1999, sidottu,
ISBN 951-23-3978-1, 334 s.
Suom. Marja Sinkkonen.
Päällys Josh Kirby.
|
"Alastomassa kaupungissa täytyy olla miljoonia tarnoita, Vimes
ajatteli,. Miksi minä siis joudun kuuntelemaan juuri tämän tapaisia
tarinoita"
Pratchettin virnistely fantasiaperinteille senkun jatkuu. Kuten hän heti
opuksen alussa mainitsee, tavallisessa sankarifantasiassa vartijoiden
tehtävänä on lähinnä tulla sankarin tappamiksi. Siispä tässä tapauksessa
Ankh-Morporkin vahtipartion miehet - kaikki neljä - ovat sankareita. Tai
no, ainakin parhaansa yrittävät otsa hies.
Puolivillainen salaseura punoo juoniaan, kaupunki on aivan yhtä sekaisin
kuin aina ennenkin ja kääpiöiden kasvattama karpaasi liittyy kaupungin
vartiostoon ensimmäisenä vapaaehtoisena miesmuistiin. Mihin osaan pie- eiku
suuri ja viaton tulokkaamme Porkkana loppujen lopuksi päätyy, tehdään
näennäisesti selväksi jo kirjan alkupuolella. Luojan lykky homma ei mene
aivan tavallisen kaavan mukaan. Tunnollinen poikaparka kun vain yrittää
pidättää pitelemättömiä
Fantasiakliseiden lisäksi juttuun on leikattu jonkin verran muunnelmia
poliisielokuvien ja -televisiosarjojen kliseitä. Alkulähteet ovat joissakin
tilanteissa helppo huomata, vaikkeivat ne varsinaisessa pääosassa ole.
Vahtipartion kapteeni Vimes, miesparka, yrittää ryhdistäytyä ja itse
asiassa sortuu jopa matkimaan Likaista Harrya - ei niin ettei se tietyissä
tilanteissa voisi tehota. Yrittäessään pelastaa kaupunkinsa Vimes joutuu
tutustumaan naisiin - kaikkien vanhapoikaetsivien perinteiden mukaisesti -
ja oppii jonkin verran kaupungin kieroutuneesta yhteiskuntajärjestelmästä.
Ei Chandler nyt ihan toiseksi sentään jää
Ensimmäinen puoli kirjasta on hekotusta, mutta lopussa mennäänkin sitten jo
synkempiin väreihin - itse asiassa koko tunnelma synkistyy huomattavasti.
Itse asiassa homma menee jo filosofoinnin puolelle kun Vimes mietiskelee
kelpaako rahvaalle minkälainen hallitsija tahansa, kunhan he pystyvät sen
itselleen joten kuten perustelemaan.
Loppukohelluksesta selvittyä tulee mieleen josko Pratchett seuraavaksi
kirjoittaa vaikkapa Kiekkomaailman rakennusmiehistä - ainakin
Ankh-Morporkista löytyisi heikäläisille töitä
Vesa Lehtinen
Terry Pratchett puhuu (haastattelu)
Takaisin arvosteluhakemistoon
Takaisin sivun alkuun
|
