|
Mantunainen(Aikakoneesta 2/1990)Takaisin arvosteluhakemistoon Marjatta Savolainen: Mantunainen, Mantunaisen kirjoittamiseen on käytetty lukuisia ja epäilemättä työteliäitä tutkimustunteja. Se on yksityiskohtia myöten huolellisesti kasattu kuvaus elämästä 500 jkr-luvun Tallinnassa ja Itä-Euroopassa, teoksen lopussa päädytään Suomeen. Savolainen on rakentanut tekstinsä kalevalaiseen, runolliseen poljentoon jopa niin, että välillä hymyilyttää. Teknisesti tämä on taitava teos. Mytologiset ainekset ovat melko vaikuttavia. Päähenkilö Välge menettää rakastettunsa ja lapsensa isän parhaalle ystävättärelleen Tuulikille. Tämän henkilökohtaisen tragedian vuoksi hän lähtee isänsä mukana matkalle Äänisen rannoille. Venehit-heimo kuitenkin surmaa isän ja Välge joutuu selviytymään yksin. Hän on taitava parantaja, joka saa oppia shamanismia ja vainajien saattelemista Manalaan. Hän on myös kaunis nainen, joten hänellä ei tule olemaan pulaa mistään, vähiten miehistä. Harmiteltavaa, että Savolaisen kertoma tarina on kovin pinnallinen ja jäisi täysin tyhjänpäiväiseksi, ellei sen taustatietojen kohdalla olisi nähty vaivaa niin paljon. Kirjoittajalla tuntuu olleen vaikeuksia päättää eroottis-romanttisen ja realistisen tarinan välillä. Niinpä on vähän raapaistu mukaan kumpaakin, vaikkei kumpaankaan puoleen ole sen pontevammin paneuduttu. Välgen miesjuttuihin sekä hänen ja Tuulikin väliseen suhteeseen olisi ollut hyvä kasata vähän enemmän jännitettä. Jopa linnasarjamainen melodraama olisi tuonut otetta lisää. Tarinaan olisi voinut huoletta lisätä syvyyttä, säpinää ja sivumäärää. Virpi Kianta
Aloitussivu -
Sisältö -
Mitä uutta Aikakoneessa -
Uudet kirjat -
Kirja-arvostelut -
Kolahtaneita kirjoja -
DVD-elokuvat -
Kirjailija- & taiteilijatietoa Aikakoneessa -
Uutisia -
Kaikkiruokaisen päiväkirja -
Aikakoneen linkit -
Aikakoneen arkisto -
Lukijoiden äänet -
Kuukauden kuva -
Kapteeni Kuolio -
Aikakone FAQ -
Palaute |
