Juhani Hinkkasen kotisivu


Aloitussivu


Kaikkiruokaisen päiväkirjasta: hakemisto

11. heinäkuuta 2004

10. heinäkuuta 2004

24. kesäkuuta 2004

19. kesäkuuta 2004

Kaikkiruokaisen päiväkirjasta 2003

Alkuperäinen Kaikkiruokaisen päiväkirja Aikakoneessa

Kaikkiruokaisen päiväkirjasta


Olen pohtinut kirjoittamistani ja päätynyt siihen ilmeiseen johtopäätökseen, että nykyisin se kiinnostaa ainoastaan kesäloman sattuessa kohdalle. Niinpä siis muutama uusi episodi kesälukemisiksi (jos näitä nyt kukaan lukee, tuskin...). Viimevuotiset jutut löytyvät täältä.


19. heinäkuuta 2004

Kaikkiruokaisen päiväkirja on sitten Pinserin Blogilistalla ja edellinen episodi on tuottanut ensimmäiset palautteet mikä on erinomaisen mukavaa. Vähemmän mukavaa on se, että laiteistoni jumittuu yhä aika-ajoin pari episodia sitten kuvatulla tavalla mutta nyt ainakin molemmat näytöt aktivoituvat kiltisti uudestaan. Ongelma vaatinee jonkun verran googlaamista.

Muutamaa kirjaakin olen vaihteeksi ehtinyt lukea. Työn alla ovat olleet mm. Liken "Rikos kannattaa" -sarjassa julkaistut Edward Bunkerin hirmuiset rikosromaanit ja vähemmän eläimellisellä suunnalla biologi Jared Diamondin The Third Chimpanzee - The Evolution and Future of the Human Animal. Olemme paljon apinaisempia kuin moni arvaakaan. Vanhan kirjallisuuden päiviltäkin tarttui mukaan aika hyvä saalis, mm. kymmenkunta Ace Double -pokkaria 1950-luvulta, paras yksittäinen erä tätä tavaraa mitä olen kymmeneen vuoteen nähnyt.


Palautetta Kaikkiruokaiselle



11. heinäkuuta 2004

Tästä päivästä alkaen on Kaikkiruokaiselle mahdollista lähettää myös palautetta, linkki kunkin episodin lopussa. Saapuneet kommentit julkaistaan mikäli sitä ei nimenomaan ole kielletty. Ja sitten asiaan.

Omistin aikanaan varsin huomattavan kokoelman vinyylilevyjä, pääasiassa 1960- ja 1970-lukua. Vuonna 1990 koittivat kuitenkin taloudellisesti ankeat ajat ja ahdingosta selviämiseksi oli pantava myyntiin joko kirjat tai levyt ja päädyin jälkimmäisiin. Koska olen hyvä keräilemisessä sain ihan jälleenmyyjältäkin kokoelmastani viisinumeroisen markkasumman ja olin taloudellisesti kuivilla mutta sittemmin olen tietenkin katunut katkerasti. Tänä päivänä on kokoelmassani jälleen suurin osa siitä musiikista, jonka tuolloin myin, tosin enimmäkseen cd:llä ja erilaisissa digitaalisissa muodoissa. Niinpä tässä päivänä muutamana ajattelin, että olisi aika tämäkin kokoelma luetteloida ja työkaluksi (siis Linux-alustalla) valitsin yksinkertaisen kortisto-ohjelman nimeltä Bookcase.

Bookcase sisältää joukon valmiita kortistopohjia eri tarkoituksiin (esim. kirjojen, videoiden tai äänitteiden luettelointiin) ja mahdollistaa myös omiin erityistarpeisiin kustomoitujen tietokantojen luomisen. Itse olin laiskalla tuulella ja käytin valmista musiikkikokoelmapohjaa sitä mitenkään muokkaamatta. Nyt kun olen listannut viidentoista vuoden takaisesta suurmyynnistä jäljelle jääneet vinyylit ja aloittanut cd-listauksen näyttää tällaiselta (ruutukaappaus, 1024x768, 155 kb). Visuaalinen ilme voisi olla parempikin mutta tämä välttää tarkoituksiini.

Bookcase mahdollistaa datan tuonnin CSV-muodossa kunhan käytettävissä on valmiiksi muokattu pohja jonka kentät vastaavat tuotavan tietokannan kenttiä. Kokeilin tätä kirjatietokannallani (tällä hetkellä 9457 tietuetta) ja se onnistui kyllä joskin vaati melko paljon käsityötä. Kirjatietokanta tulee kuitenkin jatkossakin pysymään MySQL-pohjaisena. Datan vienti onnistuu sekin CSV-muodossa mutta on toistaiseksi testaamatta. Bookcasen kotisivulle on saatavilla huomattavan perusteelliset ohjeistukset niin vientiin ja tuontiin kuin muihinkin toimintoihin. Suosittelen.

Tuo vanhojen ja aikanaan jälleenmyyjälle kelpaamattomien vinyylien läpikäyminen oli sinänsä aivan mielenkiintoista sikälikin, että nykyisin on internetin välityksellä suhteellisen helppo saada tietoa sellaisistakin akteista, jotka parikymmentä vuotta sitten olivat täysin obskuureja, esim. ruutukaappauksessa näkyvä Crowbar ja huomattavan monet muut kanadalaiset kokoonpanot, joiden tuotteita 1970-80-luvun vaihteessa löytyi läjäpäin Valintatalon kolmen markan cutout-laareista (Valintatalo toi tuolloin maahan amerikkalaisia jäännöserälevyjä joiden joukosta löytyi aivan käsittämättömiä aarteita, mm. muuten hyvin vaikeasti hankittavia blues-, r&b-, soul- , c&w- ja vaikka mitä artisteja). Olivat hienoja aikoja.


Palautetta Kaikkiruokaiselle

Kommentti 1 (12.7.):
Kyllä näitä joku lukee!


Kommentti 2 (19.7.):
Mein gott! Kaikkiruokainen on herännyt.

Hauska huomata Tampereeltakin elonmerkkejä. Toivottavasti tämä ei rajoitu vain digitaaliseen ilmineeraukseen, vaan elonmerkkejä voi seurata ihan ihkaelävästi. Sitä paitsi muistan elävästi saaneeni sähköpostia, jossa minulle ja rakkaalle vaimolleni on tarjolla yltäkylläisesti ravintoa, mikäli (lue: KUN) Tampereelle ilmaannumme terveinä. Tämä voi tapahtua vielä tämän vuoden puolella...

/jukkahoo

Tervetuloa vain Tampereelle milloin haluatte. Itse asiassa ihan lähiviikonloppuina saattaisi tarjolla olla ruokaa ja uintia teille ja mahdollisille muille erikseen kutsuttaville.

10. heinäkuuta 2004

Nyt se sitten tapahtui taas, tosiasiassa jo puolitoista viikkoa sitten. Kun aamulla istuin koneeni ääreen oli koko laitteisto täysin hyytynyt. Molemmilla ruuduilla oli pysähtynyt XScreenSaver ja ainoa elonmerkki olivat näppäimistössä vilkkuvat caps lock ja scroll lock -merkkivalot. Laitteisto ei reagoinnut mihinkään näppäinkomentoon eikä sisään päässyt edes SSH-yhteydellä toiselta työasemalta joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäi toosan sulkeminen ja uusi käynnistys. Nyt ei sitten X toiminut lainkaan ja lokitiedosto näytti virheitä XF86Config-4:ssä kahdella rivillä. Tein ehdotetut korjaukset, sitten startx ja toimi mutta vain yhdellä näytöllä. Tyydyin tähän tilanteeseen toistaiseksi sillä edessä olivat Vanhan kirjallisuuden päivät ja erinäisiä muita kiireitä ja lomakin oli loppumassa.

Kun nyt vihdoin ehtisin istua ongelman äärelle, en saanut toista näyttöä palaamaan tajuihinsa kummallakaan aikaisemmin kokeilemallani konfiguraatiolla ja juttu alkoi jo kyllästyttääkin, joten valitsin helpon tien ja suunnistin Matroxin sivuille hakemaan Linux-ajureita ja valmistajan oman säätöohjelman PowerDeskin. Asensin ajurit lähdekoodista ja PowerDeskin alienin avulla rpm-paketista tuottamastani deb-paketista, menestyksellisesti. PowerDesk siis edellyttää Matroxin omia ajureita, se ei toimi X:n mukana tulevien kanssa. Nyt pelittää taas kuten aikaisemminkin, PowerDeskin tuottama konfiguraatio tässä ohessa, on varmaankin sovellettavissa muihinkin laitekombinaatoihin.

Palautetta Kaikkiruokaiselle


24. kesäkuuta 2004

Edellisessä episodissa kehitelty tuplanäyttösysteemi toimi varsin hyvin kunnes alkoi ilmetä outoja anomalioita. Tänä aamuna istuutuessani koneen ääreen (se oli siis ollut koko ajan auki) olivat kaikki ikkunakoristeet kadonneet kakkosmonitorista, samoin virtuaalityöpöydät eikä mikään graafinen ohjelma ottanut vastaan mitään näppäimistöltä. Hiiri kuitenkin toimi samoin kuin komentorivi KDE:n konsolissa. Näin ollen otin XF86Config-4:n (ei siis toiminut kuin viikon, ks. seuraava episodi) uuteen tarkasteluun, korjasin device- ym. määritykset muotoon device1, device2, monitor1, monitor2 jne. koska havaitsin KDE 3.2.3:n graafisen säätötyökalun käyttävän näitä itse valitsemieni nollan ja ykkösen sijaan. Johtuiko tästä, sitä en tiedä, mutta nyt ainakin toistaiseksi on toiminut asianmukaisesti.

Edellisen episodin tuottama keskustelu Tampereen linuxkäyttäjien (Linkku) sähköpostilistalla opetti vielä hieman lisää XFreen86:n säädöistä. Itseäni miellyttää eniten viime kerralla esittelemäni järjestely, jossa molemmat näytöt toimivat itsenäisesti mutta myös seuraava vaihtoehto osuudelle "ServerLayout" on mielenkiintoinen:

Section "ServerLayout"
  Identifier   "Layout[all]"
  InputDevice  "Keyboard0" "CoreKeyboard"
  InputDevice  "PS/2 Mouse" "CorePointer"
  Option       "Clone" "off"
  Option       "Xinerama" "on"
  Screen       "Screen1"
  Screen       "Screen2" RightOf "Screen1"
EndSection
Tämä tuottaa yhden kahdelle monitorille ulottuvan näyttöikkunan (muut asetukset siis ennallaan). Sellaisenaan lopputulos ei ole oikein kätevä mutta pienillä lisäsäädöillä, joita en huomannut ottaa talteen, mutta jotka ainakin KDE 3.2.3:ssa ovat tehtävissä Control Centeristä kohdasta peripherals/display/multiple monitors, käyttäjäystävällisyys lisääntyy huomattavasti, mm. ohjelmaikkunat eivät levittäydy kahden monitorin alalle miten sattuu vaan pysyvät pääsääntöisesti yhdellä näytöllä. Tämä säätömahdollisuus aktivoituu Control Centerissä kuitenkin vasta kun X on käynnistetty uudelleen yllämainitulla "xinerama" "on" -asetuksella. Vastaavasti option "clone" asetuksen muuttaminen muotoon "on" tuottaa molemmille näytöille identtisen työpöydän, josta lienee hyötyä lähinnä opetuskäytössä. Tämän jälkimmäisen asetuksen itseasiassa tuottivat useat kokeilemani live-cd:t, en vain tuossa vaiheessa osannut käyttää niiden tuottamaa konfiguraatiotiedostoa hyväkseni, kun lopputulos ei näyttänyt siltä mitä olin hakemassa. Tällaista se on kun tämmöinen melkeinnyypiö yrittää perehtyä asioihin yrityksen ja erehdyksen tietä.

Palautetta Kaikkiruokaiselle


19. kesäkuuta 2004

Aluksi tietotekniikkapäivityksiä. Taloutemme viimeinen Windows-kone poistui käytöstä muutama viikko sitten. Sana "käytöstä" kuuluu lainausmerkkeihin sillä toosa bootattiin edellisen kerran tammikuun lopulla, josta alkaen se ja sen 17-tuumainen näyttö ovat olleet pelkästään täyttämässä vaakasuoraa pintaa jolle olisi ollut parempaakin käyttöä. Se "parempi käyttö" on tällä hetkellä kymmenkunta vuotta vanha Macintosh, joka hankittiin parillakymmenellä eurolla pelastamaan dataa läjästä vuosilta 1989-94 periytyviä Macin dd-levykkeitä, joiden kanssa siis pc-koneiden diskettiasemat ehdottomasti eivät seurustele. Tässä macissa ei kuitenkaan ole verkkokorttia, joten sen läsnäolo jäänee lyhyehköksi. Mitä seuraa, tiedä häntä.

Samoihin aikoihin sanoutui vanhan palomuurimme virtalähde irti, joten Windows-keskusyksikölle löytyi heti uusi virka (siis AMD K6, 233mhz, 128 megaa RAM). Aluksi riisuin siitä kaiken tarpeettoman kuten diskettiaseman, toisen kovalevyn, alkuperäisen näytönohjaimen, äänikortin ym. turhuudet ja laitoin tilalle ikiaikaisen Diamondin näytönohjaimen (jälleen Ronnin 486:n peruja, ks. edellinen episodi) HomePNA-kortin ja verkkokortin. Uudeksi palomuuridistroksi valitsin Debian-pohjaisen Euronode Simple Firewallin entisen IPCopin tilalle (sen viimeisimmistä päivityksistä jo yli vuosi). Euronoden asennus on varsin vaivaton: romppu sisään, boottaus ja noudata ohjeita. Asennus tunnisti HomePNA-kortin (Terton) ja verkkokortin (LinkSys) automaagisesti ja kyseli sen jälkeen tarvittavat ip-osoitteet ym. yhteyden tarvitsemat tiedot ja uuden bootin jälkeen yhteys ulkomaailmaan toimi molemmilta kotiverkkomme työasemilta ilman mitään muita toimenpiteitä. Palomuurikone ei tietenkään tarvitse enempää näyttöä kuin näppäimistöäkään, joten sen voi asennuksen jälkeen piilottaa vaikka komeron perälle pois silmistä ja hoitaa mahdollisesti tarvittavat lisäsäädöt (ei toistaiseksi ole tarvittu) kotiverkon yli SSH:n välityksellä.

Mitä noihin työasemiin tulee, niin niiden käyttöjärjestelmäksi vaihtui tammikuussa Mepis Linux, tämäkin Debian-pohjainen. Se on toiminut molemmissa koneissa (speksit viime episodissa) jotakuinkin täydellisesti. Windows-koneen näyttökin löysi uuden elämän työkoneeni kakkosnäyttönä. Näytönohjaimena on Matrox Millennium G550, joka mahdollistaa kahden näytön yhtäaikaisen käytön. Olennaista oli saada aikaiseksi oikeanlainen XF86Config-4 -tiedosto (/etc/X11/XF86Config-4). Boottasin aluksi koneen Mepiksen asennusrompulta (se on ns. live-cd, Linuxia voi ajaa suoraan siltä) mutta ei osannut ottaa toista näyttöä käyttöön, ei myöskään Knoppix eikä Slax. SuSE 9.1:n live cd:llä tärppäsi, joskin kakkosnäyttö toimi vain kurjalla 640x480-resoluutiolla. Otin SuSE:n tuottaman XF86Config-4:n talteen ja muokkasin sen ja alkuperäisen tiedostoni pohjalta käsityönä oman uuden varianttini, joka tässä ohessa, siltä varalta että jollakin muullakin olisi sille käyttöä.

Olennaista on että tiedostosta löytyy osuudet "monitor", "screen" ja "device" kaksin kappalein. Omassa versiossani ne on erotettu päättein 0 ja 1 (siis esim. monitor0 ja monitor1). Toinen olennainen osuus on "ServerLayout" (esimerkkitiedosto poistettu, ks. ylempää 10.7.2004-episodi). Näyttöjen tiedot sain siis päänäytön osalta alkuperäisestä XFree86Config-4:sta ja kakkosnäytön osalta vaihtamalla sen alkuperäisen näytön tilalle ja boottaamalla Mepis-rompulta ja kopioimalla olennaiset osuudet näin saadusta uudesta tiedostosta. Parempi vain olla aika tarkkana kun editorissa on kerrallaan auki kolme samannimistä ja hyvin olennaista tiedostoa ettei mene sekaisin mikä on mikä!

Lopputulos on kaikin puolin miellyttävä. Päänäytöllä, resoluutio 1280x1024, voi tehdä vaikka kuvankäsittelyä (ruutukaappaus, 102 kb) samalla kun toinen, resoluutio 1024x768, toimii työhuoneen viihdekeskuksena (ruutukaappaus, 125 kb). Kun vielä olisi isompi pöytä niin olisi kaikki hyvin, nyt on nimittäin kaikki vaakasuora pinta aika tarkkaan käytössä. Mukavaa. Edellinen ruutukaappaus on muuten tavallistakin mielenkiintoisempi, siinä kun näkyy pieni koiramme silloin kun hän oli vielä pienempi. Hän on tavattavissa myös Dogsterissa ja omilla kotisivuillaan, joita ei tosin ole aikoihin päivitetty.

Palautetta Kaikkiruokaiselle


Takaisin sivun alkuun