|
Bill - Linnunradan sankari robottiorjien planeetalla(Ennen julkaisematon)Takaisin arvosteluhakemistoon Harry Harrison: Bill - Linnunradan sankari robottiorjien planeetalla (Bill, the Galactic Hero on the Planet of Robot Slaves, 1989), Vaikka Bill - linnunradan sankari ja tämä ilmestyivät Suomessa melkein samaan aikaan, alkuperäisteoksilla on ikäeroa 24 vuotta (1965 ja 1989). Siinäpä jatko-osien väli, josta George Lucaskin voisi ottaa mallia. Luultavasti ottikin. Bill jatkaa seikkailujaan samoissa merkeissä kuin ennenkin. Kaikkialla on sotia. Kaikkialla Bill joutuu tukaliin tilanteihin, joista hän ystävineen selviää viime tingassa. Mukana seurueessa on mm. armeijan lääkäri Hoito Virhe ja hemaiseva, seksikäs ja kova Meta. Bill tapaa metalliin perustuvan elämänmuodon ja tutustuu sirkuksessa hemmoon nimeltä Art, jonka monet tuntevat paremmin kuningas Arthurina. Koska Harrisonkaan ei vaivaa lukijoitaan liiallisella juonenkehittelyllä, sitä on turha tässä tarkemmin selittää. Vika on varmasti minussa mutta tämä jatko-osa huvitti ja viihdytti meikäläistä paljon enemmän kuin edellinen osa, huumori-scifin suurklassikko Bill - linnunradan sankari. Näin siksi, että löysin tästä kirjasta enemmän vitsejä. Elämää suurempia oivalluksia Harrison ei vieläkään tarjoa mutta sanavalinnoissaan hän osuu usein naurusuoneen. Myös suomentaja Tamminen on saanut salaleikit kääntymään ihan mallikkaasti. Esimerkki kirjan huumorista paremmasta päästä: "Kapteeni Bly oli kerran ollut kurssinsa priimus Avaruusakatemiassa, ja hänellä oli kaikki mahdollisuudet läpäistä kurssi parhaana ja älykkäimpänä oppilaana. Mutta hän pilasi mahdollisuutensa tekemällä yhden pienen virheen... Valitettavasti hänen päällikkönsä oli traagisesti palannut asuntoonsa varhain juuri sinä päivänä. Nuori Bly oli yllätetty vuoteessa komentajan vaimon kanssa. Ja komentajan veljenpojan. Puhumattakaan lampaasta ja komentajan lemmikkikoirasta. Komentaja oli totisesti rakastanut sitä koiraa." Nyt tiedätte, mistä on kysymys. Bill itse on yhä korostetummin epähenkilö, sivuseikka, vaikka pääosassa onkin. Hän on juoniväline, tekosyy viedä tarinaa milloin minkinlaisiin omituisuuksiin ja seikkailuihin. Hyvä niin, sillä Billistä ei olekaan tarkoitus luoda syvällistä henkilökuvaa, vaan ideana on viihdyttää lukijaa keinolla millä hyvänsä. Siinä Bill - linnunradan sankari robottiorjien planeetalla onnistuu melko hyvin. Jos miehen kirjan kannessa on tarkoitus olla Bill itse, miksi hänen toinen kätensä ei ole valkoinen ja toinen musta, ja miksi toinen jalka ei ole kananjalka? Kysynpähän vaan. Marko Ahonen
Aloitussivu -
Sisältö -
Mitä uutta Aikakoneessa -
Uudet kirjat -
Kirja-arvostelut -
Kolahtaneita kirjoja -
DVD-elokuvat -
Kirjailija- & taiteilijatietoa Aikakoneessa -
Uutisia -
Kaikkiruokaisen päiväkirja -
Aikakoneen linkit -
Aikakoneen arkisto -
Lukijoiden äänet -
Kuukauden kuva -
Kapteeni Kuolio -
Aikakone FAQ -
Palaute |
