|
Queen of Angels
Greg Bear:
Queen of Angels (1990).
Warner Books, 1994,
ISBN 0-446-36130-5.
|
Tämä opus on jo melkein kymmenen vuotta vanha mutta ei varsinaisesti ole
vanhentunut kuin korkeintaan tekniikan yksityiskohtien puolesta.
Tapahtuma-aikana on 2000-luvun puoliväli.. Tulossa on ns. binäärimillenium
eli vuosiluku 11111111111 (2047) muuttuu numeroksi 100000000000 (2048).
AXIS, Alfa Centauriin lähetetty tekoälyavaruusalus, lähettää neljä vuotta
myöhässä olevia viestejään ja on jo löytänyt Centauri Bn planeetalta
raunioita.
Nanotekniikka on tässä maailmassa valttia. Mikroskooppisen kokoisia koneita
käytetään mm. poliisitutkimuksissa (rikospaikka tutkitaan molekyyli
molekyyliltä) ja valvonnassa. Käytännössä jokaisella on taskutietokoneen ja
kännykän risteytys. Mitä ennen tehtiin öljystä, voidaan nyt tehdä
orgaanisesta jätteestä.
Lääketieteessä on jo päästy katsastamaan aivoihin - joten väkivaltaiset
rikolliset sopeutetaan Terapialla eli nanoteknisellä aivopesulla.
Vapaaehtoinen Terapia on jopa päätynyt monen työpaikan
sisäänpääsyvaatimukseksi. Los Angelesin 25 miljoonasta asukkasta 60% on
läpikäynyt Terapian (Ilmeisesti tässä on jonkin verran Bearin piruilua
USAssa vieläkin riehuvasta erilaisiin terapioihin kohdistuvasta
innostuksesta.) Tosin tarvitaan vielä toista ihmismieltä tulkitsemaan
tuloksia.
Tosin tämäkään ei näytä kaikille riittävän. Valitsijat (Selectors) ovat
vigilantteja, jotka väistelevät poliiseja ja aivopesevät laittomasti
maahantuoduilla Helvetinkruunuilla epäiltyjä ja niitä, jotka heidän
mielestään ovat päässeet kuin koira veräjästä rahan tai maineen avulla.
Osasyynä tähän toimintaan oli edesmennyt ja itsemurhan tehnyt "laki ja
järjestys"-presidentti Raphkind, joka melkein onnistui muuttamaan maansa
poliisivaltioksi. Hän myös käytti Hispaniolan (yhdistyneen Haitin ja
Dominikaaniseen Tasavallan) palkkasotureita likaisiin töihin - mutta ajat
ovat muuttuneet eikä Hispaniola enää ole USAn halltuksen
erityissuojeluksessa.
Maailma vilisee muitakin yksityiskohtia. Kaikilla ei ole suoraa merkitystä
itse tarinan kannalta mutta se kyllä tekee maailman elävämmäksi.
Tässä maailmassa siis huippusuosittu runoilija Emanuel Goldsmith tekee
murhan ja katoaa. Juttua tutkimaan joutuu delfiini-ihon hankkinut etsivä
Mary Chou - joskin murhaajan entinen tuttava Richard Fettle ryhtyy myös
miettimään asiaa omalta taiteelliselta kannaltaan. Myös jo potkut saanut
aivotutkija Martin Burke houkutellaan tutkimaan rikollisen mielen mysteerejä.
Mutta nämä henkilöt eivät juurikaan tapaa toisiaan. Kirjassa ei
varsinaisesti ole yhtä ainoaa juonta vaan 3-4 sivujuonta, joilla on
yhteinen teema; tietoisuus ja identiteetti. Esimerkiksi; ovatko jotkut
ihmiset kaikesta huolimatta vain automaatteja kun jotkut tietokoneet jo
lähentelevät tietoisuutta. Fettle näyttää etsivän omaa identiteettiään
entisen tuttavansa kautta kun Hispaniolalaisilla on oma käsityksensä
etnisestä identiteetistään - johon tietenkin heidän hallitsijansa ovat
yrittäneet vaikuttaa.
Näistä sivujuonista AXISin ja sen maanpäällisten tietokonesisarusten
identiteettikriisistä kertova osio voisi melkein olla päälleliimattu.
Erillisenäkin siitä tulisi aika tylsä novelli mutta teema sitoo se kirjaan.
JILL-tekoälyn suulla Bear myös pohtii niin rangaistuksen oikeutusta kuin
sitä, toimiko se todella pelotteena vai ei. Millainen rangaistus todella on
rangaistus ja onko sillä enemmän psykologista merkitystä rangaistavalle vai
rankaisijalle.
Vesa Lehtinen
Takaisin Kolahtaneisiin kirjoihin
Takaisin sivun alkuun
|