|
Holly Hobbie
Richard Dubelman: Holly Hobbie -
Kadonnutta etsimässä
(The Adventures of Holly Hobbie, 1980).
WSOY, 1980, sidottu,
ISBN 951-0-10159-1, 260 s.
Suom. Anja-Liisa Vartiainen.
Kuvitus & päällys Kathy Lawrence.
|
Muistatteko, kuinka joitakin vuosia sitten tiimarit ja R-kiskat olivat täynnä pikkutyttöjen koulutarvikeroinaa, jota somisti sinihilkkainen, tilkkuhameinen tytön typsykkä nimeltä Holly Hobbie. Jos satuitte kaiken sen krääsän alta löytämään uskomattoman kauniin samannimisen kirjan, olitte ilmeisesti valmiiksi asennoituneet halveksimaan sitä. Niin olin minäkin.
Nyt tuota kirjaa ei ole enää vähään aikaan näkynyt kirjakaupoissa eikä juuri kirjastoissakaan. Nyt kun katumus ei enää auta, on tullut maineenpalautuksen hetki. Holly Hobbie on hieno kirja.
Julkaistuista nuorten fantasiakirjoista 95 % on auttamattomasti älyttömiä, mutta sitten on se viisi prosenttia, johon kuuluvat Maria Gripen kirjat, Maameri-sarja, Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Dubelmanin Holly Hobbie ja siinä ne sitten melkein ovatkin. Näistä viimeksimainittu on ainoa, jonka mottona on sitaatti Albert Einsteinilta ja jonka alkulehdillä kiitetään USA:n yliopistojen arkeologian ja tähtitieteen erikoistutkijoita, Guatemalan ja Meksikon hallitusta sekä syntyperäistä viidakko-opasta, eikä tyhjästä kiitetäkään. Niille, joiden silmissä sf on jotakin paljon korkeampaa kuin fantasia, saanen vakuuttaa, että Hollyn tieteellinen perusta on todella vankka.
Varhaisteini-ikäisen Liz Duttonin arkeologi-isä on kadonnut Guatemalan viidakoihin ollessaan etsimässä kadonnutta Maya-kaupunkia, josta löydetyt steelat antavat vihjeitä. Lizin tuntema kaipaus kutsuu mummolan seinällä riippuvasta parin vuosisadan takaisesta taulusta esiin tyttövuosinaan ikuistetun esiäidin, Amerikan siirtomaa-aikana eläneen Holly Hobbien. Yhdessä tytöt vyöttävät itsensä äidin luottokorteilla ja suuntaavat uhkarohkealle retkelle Väli-Amerikan viidakoihin. Hollyn tutustumisesta nykymaailman ihmeisiin irtoaa runsasta mutta tyylikästä huumoria. Kaikenlainen imelyys on niin kaukana ja poissa, että oikein ihmetyttää, miten ne krääsätehtailijat koskaan edes tulivat keksineeksi tämän kirjan. Tätä kirjaa ei ole tehty tuoksukumeista ja pehmotarroista, vaan Benjamin Franklinin ryhtevistä kirjoituksista ja Tikalin viidakon kätkemistä arkeologisista aarteista.
Dubelnan ei ole simputtanut tiedemiehiään turhan takia. Maya-kulttuurin jäännöksistä löytyvät astronomiset, seismografiset ja muut tiedot ovat hienoa, vakuuttavaa työtä, jotka täysipainoisuudellaan herättävät kutkuttavan halun lukea kaikki saatavissa oleva kirjallisuus näistä asioista.
 Alussa jo mainitsin Holly Hobbien erityisen ihastuttavasta ulkoasusta. Tämän kirjan kuvitus ei pelkästään ole ainutlaatuisen kaunis, vaan myös täydellisesti linjassa tekstin kanssa. Menkää siis ja hämmästyttäkää tuttu antikvariaatin pitäjä pistämällä tilaukseen vuosikymmeniä vanha tyttökirja.
Internetin ihmemaasta on nyt, marraskuussa 1999 saatu tieto, että olin totaalisen väärässä olettaessani kaiken sen krääsän olevan seurausta tästä kirjasta. Typerryttävää kylläkin, suunta onkin ihan toinen. Krääsä oli olemassa jo monta vuotta ennen kirjaa, ja näyttää voivan mitä mainioimmin edelleen päätellen sille omistetuistaa monilukuisista sivuista (esim. Karen's Holly Hobbie World), keräilyalbumeista, lehdistä jne. Tästä romaanista sitä vastoin löytyi netistä (kirjastojen luetteloiden yms. ulkopuolelta) tasan yksi ostoilmoitus sekä väärin kirjoitettu maininta viime kesänä kuolleen kirjailija Richard Dubelmanin muistokirjoituksesta. Dubelman (1930-1999) puolestaan osoittautuu, ei mitenkään yllättäen, olleen merkittävä kaveri elokuva-alalla, ja Holly Hobbie hänen ilmeisesti ainoa kaunokirjallinen työnsä.
Leena Peltonen
Takaisin Kolahtaneisiin kirjoihin
Takaisin sivun alkuun
|
