 Täydellinen
Syöpäläiskirja
240 osotusta tappamaan ja karkoittamaan kaikenlaisia syöpäläisiä
huoneissa ja ulkona, erinomattain hyönteitä kaswuissa, wilja-matoja,
muurahaisia, rottoja ja hiiriä, mäkäriä, karjan-syöpäläisiä,
kärpäsiä, rusakoita, koita, kirppuja, täitä ja
luteita
Suomentanut Joh. Aulen
Turussa, J.W. Lilljan kirjapainossa, 1862
J.W. Lillja ja kumpp. kustannuksella
6. Hiiriä ja rottia
145. Tietty ja tuttu asia on, että kissat hiiren susia owat. Mutta
niitä ei sowi liika runsaasti ruokkia, eikä ensinkän hywäillä
ja silitellä, eikä kouria, sillä sellainen menetys saatta
kissat laiskaksi ja ruokottomiksi.
146. Hiiret tosin huokiasti käywät satimiin, mutta hawaittuansa
petoksen, eiwät suinkaan enää itsiänsä wietellä
anna. Siis koska huomat hiirten ei enää satimiinsa käywän,
toimitat toisenlaisia pyydyksiä, joitten wahinkollisuutta hiiret eiwät
wielä tunne.
147. Huoneissa, joissa paljo hiiriä on, tulee ahneesti sawuttaa
kanerwalla, tai toimitettakoo kourallinen minttua huoneen joka nurkkaan.
Muutama tiukaus pippuri-minttu-öljyä tekee saman waikutuksen.
148. Liina-riepaloita wähän kasteltakoo kiwi-öljyllä
ja niitä toimitettakoo muutamaan paikkaan. Tän öljyn haju
hiiriä niin irwistää, että muutaman hetken kuluttua
muuttawat pois ja wieläpä kuolewatki. Tätä keinoa sopii
myös wiljellä myyriäisille, puutarhoissa pahaa tekewille.
149. Warsin hywä keino on myös seuraawa. Pyydystä yksi
hiiri eli rotta eläwänä; woitele se kalan raswasta sulatetulla
rattaan piellä, päästä se sitte juoksemaan niin se
hajua heimolaistensa nenään toimittaa, josta karkaawat ja lääkitys-hiiri
itse jouksee siksi että henkensä heittää.
150. Myrkkyä toimittaissa ja tarjoessa pitää astiat olla
hywin puhtaat; siis on paras, ettei paljan käsin niitä kajota
waan kinnas- eli hanska-käsin. Sitä ruokaa, jota aiwotaan myrkyttää,
on paras ensin tarjota syöpäläis-wieraille myrkyttämättä,
niitä sitä helpommin wast'edes wietellä. älköö
niin paljo myrkkyä pantakoo, että maku tulee liika karkiaksi.
151. Missä syöpäläiset owat tottuneet lihaa syömään,
myrkytettäköö heille jauhoja ja päin wastoin. Myrkky
surwottakoo niin hienoksi kuin saadaan. Myöski warottakoo ettei lapset,
koirat y.m. joille myrkkyä ei ole aiwottu, sitä saa syödä.
152. Parhaimmat myrkky-aineet hiirille ja rotille owat seuraawat:
a) Walkonen-arseniikka. Pane pehmosen leiwän sisään
pieni myrkky-nöhkäle niin, ettei leipä-mönkälessä
riipaleita tunnu, eikä raswaa sekaan joudu, sillä se heikontaa
myrkyn wäkewyyttä. Myöskin saatat keittää ohria
myrkky-liemessä.
153. Wälistä sopii sohrata arseniikka jauhoen ja hunajan kanssa
yhteen, jota ensin sopii, paremmin rottia pettämiseksi, syöttää
niille myrkyttä, eli seuraawalla tawalla käyttää: tehtäköön
nisujauhoista ja sokuri-wedestä taikina, jonka hywin pehmiäksi
laudalle waiwaa. Tästä tehdään pieniä palloja,
joihin arseniikka woidellaan. Warokoon wain jokainen, ettei hän myrkkyä
paljain käsin pitele.
154. b) Ketun-kakkara. Tätä toimitat näin: 1 naula nisujauhoja,
6 luotia siirappia, 6 tipaletta kumina-öljyä ja kolmen ketun-kakkaran
rikki-surwotut jauhot, sekotettakoo puhtaan kiwi-astiaan; tai naula nisuja
eli palkoja - wai jos niin tahdot, 4 luotia ketun-kakkaran-jauhoja liotetaan
wedessä, niin paljossa, kuin sopiwa on. Aika-määrä
on suurin 12, tai wähin 8 tuntia, jonka tehtyä lientä keitetään
siksi, että nisut owat hywin paisuneet, ja kaikki märkyys on
kuiwanut. Kakkara-jauhot, mitenkä mahdollista on, nisujywistä
eroitetaan. Tämän tehtyä sokuria nisujywien päälle
priiskotetaan. Wiimeiseksi tähän toimitat rahdun werran muskeuta,
saman werta surwottua sokuria ja makutusaineita tarpeeksi.
155. Wiilan lastuja ja hapanta taikinaa yhtäpaljon kumpaaki, nöhkäleiksi
toimitettuna, käymä-läwille asetetaan.
156. Rautasawea sekotettuna maitoon ja pähkinän kokoisiksi
nöhkäleiksi, tai samaa ainetta sämpylä-jauhoin sekotettuna,
toimitat käymä-läwille.
157. 2 luotia surwottua ketun-kakkaraa, 1 luoti surwottua sokuria sekä
10 luotia nisujauhoja hywin sekotettuina weteen, toimitettakoon käymä-läpiin
pantawiksi.
158. Yhtä hywä myrkytys-keino on, sianliha-wempaleita, pikkusormen
paksuiksi leikatut; rämpitäköön nämät kakkara-jauhoissa.
Näitä sopiwiin paikkoin pantakoon.
159. Karwas- tai katkeria mantelia surwottakoo, sekä syötön
joukkoon toimitettakoo.
160. Mustan rotan suurin pahuus on, että kalwaa kipsi- ja tiili-aineita,
sekä näin tawoin saattaa suuriaki wahinkoita tehdä. Ennen
wahinkon tapahtumaa matkustawat pois paikalta. Muut keinot ei ole samoin
luotettawia, kuin kelpo kissa-pari.
161. Tulikiwi-sekaisella kaste-hapotus-höyryllä mustat rotat
sekä niitten heimolaiset epäilemättä saatetaan karkoittaa.
Mainittu keino lienee kuitenki liika kallis.
162-163. Olisipä wielä montaki warmaa keinoa, mutta että
melkein liika kalliit owat, niinpä siis ne jätämme mainitsematta.
164. Iki hywä keino mustan rotan surmaksi, on seuraawa: sekoita
nisujauhoja samuttamattomaan kalkkiin tai surwottuun kipsiin, jota otat
jauhojen suhteen wain puolen; pienillä lautasilla panet muutaman hypeen
tätä aineetta. Mihinkä tarwitaan, sinne tällaisia lautasia
asetat. Niitten lähelle toimitat wettä. Rotta syö jauho-aineetta,
joka hänellä kiiwaan janon saattaa. Siis käy kiiruusti wettä
etsimään. Muutaman pisaran juottua rupea kalkki maha-nahkaa kalwamaan;
itikan maha paisuu julmasti, sekä puhkea ennen montaa.
165. Warma sekä koiteltu keino on kynttylä-heinä, jota
meidän maassa kylläki kaswaa; itikkain asuntohuoneisiin tämä
kaswu, juurine ja warsine toimitetaan. Jos wilja-aittaan tätä
tarwittanee, otettakoo 15-20 kappalaa. Tämä kaswu rottia niin
äköttää, että sellaisia paikkoja kammoowat missä
sitä saatawille on. Tätä kaswua wiljelleen, rotat wuosikausia
poissa pysywät.
166. Paatsaman wesat kaikin tawoin saman työn toimittawat. Wieläpä
muutki syöpäläiset tätä kammoawat.
167. Surma-aineita rotille toimitettua, saatat käymä-läwet
tukkia, jos niin tahdot.
168. Keitä härkä-pawun palkoja siksi, että kuori
repee. Näitä paistat woissa sekä kylwät niitä
mihinkä tarwitaan. Parin päiwän kuluttua löydät
kaikki rotat kuolleena.
169. Hewosta kenkittäessä, säästät kawiolastuja,
näitä poltat huoneissa, joista tahdot rotat karkottaa; tätä
hajua eiwät rotat ensinkään suwaihte.
170. Ota kiwi-öljyn-hapotusta, jota toimitat rottain käymä-läpiin.
Tämän tehtyä eiwät enää wahinkoa tee.
171. Waate-riepaloita saatat kastella tärpentiini-öljyllä,
jota rotat, sekä hiiret kammoawat. (Paistettu juusto tai silahka myöski
tätä karjaa wiettelee).
172. Linnun-liimalla Woideltuihiin liinarietuihiin rotat tarttuwat;
saatat siis näinki tawoin niitä pyydystää.
173. Jos rottain käymä-läwelle toimitat linnun-liimalla
woideltuja pulkkoja, niin rottain turkki tarttuu kiini, sekä tällaista
pahuutta hawaitessa rehkiwät siihen asti, että hengensä
heittäwät.
174. Satimiin wiljeltäwää syöttöä: 10
luotia mallas-jauhoja sekä tarpeeksi woita, johon toimitat 2 tipaleetta
anes-öljyä.
175. Ulkomaille wiljellään seuraawaa rotta-myrkytysaineetta:
2 luotia ketun-kakkaran jauhoja, 1 naula kaurajauhoja, joihiin wielä
sekotat muutaman tipaleen ruusu- tai anes-öljyä sekä wähän
muskusta. Muutaman nypeen lautasilla tai muin tawoin tarjoot syöpäläisille.
176. Potaska-lipiässä keitettyjä saksan-pähkinän
sydämiä tarjot rotille syötäwäksi. Tätä
ahneesti syöwät, mutta hengensä takaläwestä heittäwät.
177. Osta puodista saksan känsää (Wampua), wehko siittä
pieniä ripaloita. Näitä paistat suolasessa woissa, kiristät
woin mehun niistä pois. Näitä ripaleita tarjot rotille jotka
ahneesti niitä syöwät. Tää herkku heitä janottaa;
siis pitää wettäki olla saatawille. Känsä paisu
mahassa sekä itikat pakahduttaa.
178. Sekoita sokuri-jauhoja samuttamattomaan kalkkiin. Tämän,
ynnä wettä panet sinne missä rottia asuu, sokurilta wieteltyt,
syöwät tätä joka heitä julmasti janotaa. Kalkki
rupea mahassa palamaan sekä surma makurin.
179. Koirankieli niminen kaswu hiiriä ja rottia niin irwistää
että kiiruusti kaikki huoneet jättäwät, missä
sitä on.
180. Sulata puolen luotia walkostinta (fosfor) lämpymässä
wedessä, tähän weteen panet neljäneksen naulan jauhoja
ja teet niistä puuroa. Tätä tarjot rotille, jota mieluisasti
syöwät, mutta se onki heidän wiimeineen ateria.
Takaisin alkuun
Takaisin aloitussivulle
Syöpäläiset saapuneet 18. syyskuuta 1997
|
