SCIENCE FICTION &
FANTASIA

P.C. Hodgell ja keskeneräinen luomistyö

Eija Elo

Olen jo jonkun aikaa epäillyt olevani ainoa P.C. Hodgellin lukija Suomessa, eikä meitä paljon ole Amerikassakaan. Charles deLint valitti Hodgellin romaanisarjan kolmannen osan esipuheessaan, että kustantajat eivät ole riittävästi kiinnittäneet lukijoiden huomiota näihin harvinaisen rikkaisiin kirjoihin. Kustannusvauhtikin on ollut hidas. Ensimmäinen kirja, God Stalk, ilmestyi 1982, mutta osa siitä eri muodossa on painettu 1977 (toim. huom. Kyseessä mahdollisesti novelli "A Matter of Honor", joka sittemmin julkaistu kokoelmassa Blood & Ivory). Kolmas osa, Seeker's Mask, julkaistiin 1992 pieneltä Hypatia Pressiltä. Väliin osuu Dark of the Moon (1985) ja ilmeisesti novellikokoelma Blood & Ivory (1994), jota en ole saanut mistään. Yksi novelli on ollut antologiassa Imaginary Lands.

Pat Hodgell on yksi Amerikan yliopistojen ansiokkaista naistutkijoista, jotka kirjoittavat joutoaikoinaan fantasiaa. Tunnemme mm. Connie Willisin. Hodgell on tehnyt väitöskirjansa Walter Scottin Ivanhoesta, jonka myös mielelläni lukisin, Kencyrath-kirjat ovat niin omalaatuisia, että Ivanhoestakin on varmasti irronnut ainutlaatuista tekstiä.

Kencyrath-sarjan kuvaaminen on kuin keräisi merta käsillään, niin ympäristö- ja tapahtumarikkaita kirjat ovat. Yritän kuitenkin. Rathillien on maailma, jossa tarina tapahtuu. Sillä on oma historiansa, omat kansansa ja jumalansa, mutta 3000 vuotta ennen tarinan alkua Kencyrath saapui Rathillieniin. Kencyrath on kolmen kansan yhdistymä, joka on siirtynyt 30000 vuotta maailmasta toiseen Kolmikasvoisen jumalansa (se tavallinen: luoja, säilyttäjä, hävittäjä) ajamana taistellen Vaarallista Pimeyttä vastaan. Kencyr, ylhäissyntyiset, on ylin kasti. Sitten seuraavat Kendar, Kencyrin palvelijat, ja lopulta Arrin-ken, tuomarit, joiden hahmo on ison kissapedon.

Ennen Rathillieniin tuloaan Kencyrath on kärsinyt tapahtumasarjasta, joka ei ole vielä ohi. Ylikuningas Gerridan on myynyt sielunsa Vaaralliselle Pimeydelle saadakseen kuolemattomuuden. Hän on pannut sisarpuolisonsa Jamethiel Unikutojan tanssimaan senetha-tanssilla Kencyrathin sielut ja pitänyt niiden energialla elämäänsä yllä. Hän on myös surmannut useimmat Arrin-Kenistä. Kulutetuista sieluista on tullut hahmonmuuttajia, kirottuja, ja Jamethiel Unikutoja on tuomittu ikuisesti tanssimaan sieluja itseensä. Sielut päätyvät kuitenkin nyt tyhjyyteen. Niinpä Gerridon on ennen kirjasarjan alkua lähettänyt Jamethielin puolisoksi Ganth Harmaalle Herralle synnyttämään tälle tyttären, josta hän voisi saada uuden Unikutojan. Syntyykin kaksoset, tyttö Jamethiel ja poika Torisen. Jame on shanir, jumalan koskettama, ja Ganth karkottaa hänet. Jame joutuu Vaaralliseen Pimeyteen. Aika kuluu siellä eri tavoin, joten tarinan alussa Jame on 10 vuotta nuorempi kaksoisveljeään, josta on tullut ristiriitojen repimän Kencyrathin ylikuningas.

Hodgell: God Stalk Tuttua fantasiakamaa? Olemme vasta alussa. God Stalkin alussa Jame on paennut Vaarallisesta Pimeydestä ja Gerridonin käsistä, mutta ei muista siitä mitään. Hänen isänsä linnoitus on tuhottu ja asukkaat kulkevat haunteina, elävä-kuolleina. Yksi on purrut Jamea, ja hauntin haava johtaa hauntiksi muuttumiseen. Kencyr hallitsee parantavan dwar-unen, mutta Jame on kulkenut lähes liian kauan ilman dwaria. Hän saapuu suureen ja maineikkaaseen Tai-tastigoniin kuolleiden jumalien yönä. Tai-tastigon on tuhansien jumalien kaupunki. Jos jumala menettää palvojansa, hän kuolee. Yhtenä yönä vuodesta kuolleet jumalat kulkevat kaduilla. Kaikki ovet on lukittu, mutta vanha mies, varkaiden killan jäsen, kohtaa ryhmän salamurhaajia, ja Jame pelastaa hänet. Sitten hän päätyy ainoaan avoimeen majataloon, Res a'Btyrriin, saa tilaisuuden dwar-uneen ja jää henkiin.

Tästä tarina varsinaisesti alkaa. Jamesta tulee kiukkuisen vanhan varkaan oppilas, Res a'Btyrrin henkilökunnan jäsen ja innokas Tai-tastigonin salaisuuksien opiskelija. Hän pelastaa sokean lumileopardin, osallistuu Res a'Btyrrin kauppasotaan naapurimajatalon kanssa, pääsee katoilla sijaitsevan kuningaskunnan jäseneksi ja tapaa oman aviottoman velipuolensa, Banen, joka huvittelee nylkemällä lapsia elävältä.

Varkaiden killassa puhkeaa vaalisota, ja niinkuin tässä kaikessa ei olisi tarpeeksi, Jame –: varas - ystävystyy Marcin, poliisivoimissa toimivan Kendarin kanssa. Lisäksi hän kiinnostuu Tai-tastigonin jumalista ja alkaa tehdä kokeita itkevällä jumalalla, Gorgolla. Kuten kaikissa kolmessa kirjassa, aina kun tapaa Jamen, hän on keskellä kaaosta ja hävitystä, tippuvan märkänä ja anteeksipyytävän näköisenä. Kun Jame lopulta lähtee kaupungista, se on hänen takanaan liekeissä ja Bane-veli lojuu kaupungin mestauspaikalla nyljettynä, mutta ei kuolleena. Kolmikasvoisen jumalan pappi Ishtar on tehnyt Banen sielusta alakaupungin lapsia syövän hirviön, eikä Bane voi kuolla. Tässä vain pieni osa kirjan ihmeistä. Jame on todella toimelias nainen.

Seuraavassa sitaatissa Jame on onnistunut pelastamaan yhden kuolleista jumalista, joka puolestaan on majoittunut Res a'Btyrriin henkilökunnan hämmästykseksi.

"Look," said Marc abruptly.
They had come to the edge of the Res a'Btyrr'n little square, and he was pointing across it at the inn. Jame, whose sight was by now returned, stared in disbelief. Golden light streamed out of every window and up like a beacon from itse courtyard into the night sky.
Everyone was in the kitchen, clustered around the open courtyard door, staring out of it increduously. Cleppetty swung around sharply as they entered the room.
"Bloody, singed and dripping wet", she said, regarding Jame with fists jammed on bony hips. "Now I know we've got a crisis."

Dark of the Moon kuvailee vuoroon Jamen ja Torin seikkailuja. Jame etsii veljeään viedäkseen tälle isän miekan ja sormuksen. Torilla on sota käytävänä, eteläisen autiomaan heimot ovat kääntymässä Rathillienia vastaan. Tässä kirjassa hahmonmuuttajat astuvat aktiivirooliin. Jotkut heistä yrittävät tappaa Torin, toiset Jamen. Torilla on myös käsissään ylhäissyntyisten sukujen valtataistelu. Jame puolestaan oppii, miten Kencyr kohtelee naisväkeään; hän tapaa Lyran, jonka puolesta on solmittu sopimusavioliitto. Kencyr naittaa naisväkensä yhden tai useamman vuoden liittoihin, täysin oikeuksin tai ilman, lapsilla tai ei. He myös asuvat koko ikänsä haaremeissa naamioituina. Mikä kaikki ei tietysti sovi Jamelle ollenkaan.

Lopulta, moninaisten seikkailujen jälkeen, Jame ja Tori tapaavat taistelukentällä, jossa muun muassa Kendar-laulaja Ashe on hauntina. Aiemmassa kahakassa häntä purtiin ja vamma jäi hoitamatta. Kuten eräs Kendar sanoi: "Hän on aina ollut outo lady, ja käy päivä päivältä oudommaksi." (Kendarien naiset palvelevat kaikissa ammateissa, myös sotilaina.) Tori puolestaan kuljettaa mukanaan tyttölapsen luita. Kencyr uskoo, että vainajat kuolevat kunnolla vasta, kun viimeinenkin luunsiru on poltettu. Tyttö on Marcin sisar ja kuoli linnoituksen piirityksessä, joten luita ei ajoissa löydetty. Lapsi seuraa luitaan aaveena ja pelastaa Torin pari kertaa. Kuvaan tulee myös Kindrie, pappi, joka osoittautuu Jamen ja Torin serkuksi. Valitettavasti vain kummallakaan ei ole käyttöä kansansa papeille; Kindrie on todella huonosti kohdeltu sielu.

Kun Tori ja Jame lopulta saavat sodan hoidettua, Tori kiirehtii toimittamaan Jamelle naisen vaatteet. Koska vaatteita yritetään löytää piiritetystä kaupungista, lopputulos ei ole kovin onnekas:

Finding Jame anything like proper clothes had been quite a problem in a camp with only one other Highborn lady who, also, apparently, had arrived without luggage. She looked, he thought, like a child who had made a not very succesful raid on her mother's wardrobe. She glowered him from behind a makeshift mask.
"Go ahead. Laugh. I'd like to see how you would look in some three-hundred pound courtesan's best street dress."
He stared at her. "How in Perimal's name do you know that?"
"Simple. This wretched thing is big enough for three of me."
"No, no... the rest of it."
"Oh. Well, best, because it is perfectly clean; courtesan, because it has slits. Fore and aft. Poor Burr nearly had pups when I pointed them out of him. They'd sewed shut now."

Hodgell: Seeker's Mask Seeker's Mask on erittäin harvojen herkkua. Sen on julkaissut rajoitettuna painoksena pienkustantamo Hypatia Press. Tästäkin pienestä painoksesta onnistuin saamaan käsiini vain juhlapainoksen, jossa on P.C. Hodgellin ja Charles deLintin nimikirjoitukset.

Kirjan alussa Jame yrittää olla hyvä tyttö ja asuu Gothregorissa, vanhojen sukujen linnoituksessa naisten huoneissa. Opimme lisää Kencyrathista. Knotrheja, Jamen ja Torin sukua, ei ole enää, koska 34 vuotta aikaisemmin tuntematon taho maksoi salamurhaajille kaikkien Knorth-naisten tappamisesta. Gothregorissa asuu lady Kallystine, Torisenin sopimusvaimo, joka syyttää Jamea siitä, että Tori ei tule linnoitukseen, hänellä ei ole Knorth-lasta ja sopimusavioliitto on päättymässä. Hän silpoo Jamen kasvot samana yönä, jona salamurhaajat iskevät jälleen. Jamen kokeilu ylhäisön naisena loppuu saman tien. Hän pakenee lumileopardinsa ja kuolleen Knorthin kuolemanviirin kanssa. Kun Kencyr kuolee, hänen yllään olleista vaatteista puretaan langat ja kudotaan niistä vainajan muotokuva; se on kuolemanviiri. Kuollut Aerulath osoittautuu eloisaksi tytöksi ja hyväksi kumppaniksi Jamelle.

Toinen uusi piirre ovat 'weirdlingstrom', vaihdokasmyrskyt (sanan ulkoasu ei ole painovirhe, vaan Hodgellin omaa tavausta). Jos sellaiseen joutuu, päätyy muualle, joskus useaan paikkaan jauhelihana. Jamea laahataan yli koko Rathillienin, suurimman osan ajasta Mount Albanin, yliopiston, kanssa. Täällä on myös haunt-laulaja Ashe. Jame joutuu pelastamaan Kindrien, serkkunsa, pakoilemaan kuollutta velipuoltaan Banea ja lopulta osallistumaan kukkuloiden nomadien juhannusriitteihin. Niiden aikana hän voittaa haastajan ja hänet julistetaan päällikön pojaksi ja perijäksi. Sopiva alku seuraavalle kirjalle - jota ei ole. Pahoillani.

Mukana tarinassa on myös Caineron-suvun jatkuva yritys anastaa valta. Asiaa ei paranna se, että lordi Caineron oli Dark of the Moonissa yrittänyt pitää Jamea vankina. Jame oli kerännyt matkallaan tuntemattomia kiteitä, jotka hän paremman aseen puutteessa liotti lordi Caineronin viiniin. Tämä muuttui painottomaksi. Koko kolmannen kirjan ajan lordi Caineron "ei ole aivan kosketuksissa asioihin" ja vihaa Jamea. Eipä hän paljon pidä Toristakaan, jonka sijalle ylikuninkaaksi hän tahtoo. Mukana keitossa ovat hullu pappi Ishtier, joka myös vihaa Jamea, ja lady Kallystine. Ja Rathillienin vanhat jumalat, salamurhaajien kilta, naisten matriarkat, muutama kävelevä puu ja senkaltaista sekalaista rekvisiittaa. Ja Jame, tapansa mukaan, keskellä kaaosta, tippuvan märkänä ja anteeksipyytävän näköisenä. Asioilla on taipumus päästä käsistä hänen läheisyydessään.

They stared each other.
"You're the healer that Priests' College was sending to Gothregot."
"And you're the mad girl I was sent to heal."
"Mad? God's claws, I begin to think so! Here I am, on the run from the Wilden healer, and he runs bang into me. Likewise an incompetent assassin, a wandering death banner, a shadow demon, a Randir search party, and a walking tree. What is this place - the crossroad of the worlds?"

Hodgellilla täytyy olla mielessään koko tarinan juoni, koska novelli "Stranger Blood" antologiassa Imaginary Lands on vuodelta 1985, ja sijoittuu aikaan Seeker's Maskin jälkeen. Jame on hyväksynyt osansa nemesiksenä, Vaarallisen Pimeyden kasvattina. Hänellä on apunaan Hellbender, joka selvästi on pimeyden väkeä. Aukko kirjojen ja novellin välissä on arvioni mukaan ainakin kahden kirjan suuruinen, koska Seeker's Maskin lopussa Jame on menossa Kendar-sotilaskouluun. Tori on ratkaissut lordien valtataistelun toistaiseksi julistamalla Jamen perijäkseen. Sovintoa sisarusten välille ei vielä ole syntynyt, vaikka pitäisi, he ovat monessa suhteessa samanlaiset. Kerran Jamen seikkailujen mittaan puoli kattoa lensi pois, ja paikalle tullut Kendar kysyi: "Lady, onko teillä aina näin tuhoisa vaikutus arkkitehtuuriin?" Tori taas käy lordi Caineronin kanssa keskustelun:

Behind them, the upper story of the tower caved in. Flames leaped up in the night.
"Ah," said Caineron, watching them. "Nusair tells me that one can always tell where you are by the sound of falling buildings."
"He should know. The last one he pulled down on me himself, purely of accident, of course. At Tiglon, was it?"
Nusair glowered at him.
"Or was it at Mensair? No. That was where that adder somehow got into my boot. I limped for a week, but the poor snake died."

Kuten deLint sen sanoo, jos maailma olisi oikeudenmukainen paikka, ihmiset kaatuisivat pinoon toistensa päälle päästäkseen ostamaan Hodgellin kirjoja. Koska oikeutta ei ole, joudumme odottamaan kymmenen vuotta kahden kirjan väliä ja metsästämään niitä mitä epätodennäköisimmistä paikoista. Herralle kiitos edes Internetistä.

Bibliografia (koonnut Juhani Hinkkanen)

Alla on listattu kaikki Hodgellin kirjoiksi laskettavat teokset. Lisäksi on olemassa seuraavat yhden novellin sisältävät kirjaset, kaikki Hypatia Pressin kustantamina: Bones (1993), Child of Darkness (1993) & A Ballad of the White Plague (1999?) (jälkimmäistä ei pidä sekoittaa alempana mainittuun ko. novellin kirjoittamista käsittelevään teokseen). (päivitetty 19.6.2001)

Dark of the Gods

God Stalk (1982)

Atheneum/Argo, 1982 (kovakantinen)
? Science Fiction Book Club (kovakantinen)
Berkley, 1983 (pokkari)
Hypatia Press, 1994 (kovakantinen)

Dark of the Moon (1985)

Atheneum/Argo, 1985 (kovakantinen)
Science Fiction Book Club, 1986 (kovakantinen)
Berkley, 1987 (pokkari)
Hypatia Press, 1994 (kovakantinen)

Chronicles of the Kencyrath (1988)
Sisältää romaanit God Stalk & Dark of the Moon yksissä kansissa.

New English Library, 1988 (isokokoinen nidottu)

Seeker's Mask (1994)

Hypatia Press, 1994 (kovakantinen)
Meisha Merlin, 2001 (isokokoinen nidottu & kovakantinen)

Blood & Ivory (1994)
Novellikokoelma, sisältö:

"Child of Darkness" (antologiasta The Berkley Showcase Vol. 2, toim. Victoria Schochet & John W. Silbersack, Berkley, 1980)
"A Matter of Honor" (antologiasta Clarion SF, toim. Kate Wilhelm, 1977)
"Bones" (antologiasta Elsewhere vol.3, toim. Terri Winding & Mark Allan Arnold, Ace, 1984)
"Stranger Blood" (antologiasta Imaginary Lands, toim. Robin McKinley, Ace, 1985)

Hypatia Press, 1994 (kovakantinen, mahdollisesti olemassa myös isokokoinen nidottu versio)

A Ballad of the White Plague: The Casebook (1998)
Teos Hodgellin Sherlock Holmes -novellin "A Ballad of the White Plague" (antologiassa The Confidential Casebook of Sherlock Holmes, toim. Marvin Kaye, St. Martin's, 1998) kirjoittamisprosessista.

Hypatia Press, 1998 (kovakantinen)

Dark of the Gods (2000)
Kokoelma, sisältää romaanit God Stalk, Dark of the Moon ja novellin "Bones".

Meisha Merlin, 2000 (isokokoinen nidottu)

Jame Goes to the Citadel (tulossa)

Meisha Merlin, 200? (tulossa)

P.C. Hodgell -linkkejä

Takaisin sivun alkuun