Terry Pratchett: Mort

Mort

(Aikakoneesta 3/1995)

Terry Pratchett: Mort (Mort, 1987),
Karisto, 1994, sidottu,
ISBN 951-23-3372-4, 272 s.
Suom. Margit Salmenoja, päällys Josh Kirby.

Vuosia sitten katselin ällistyneenä, kuinka koko ystäväpiirini kieriskeli pitkin lattioita ääneensä hohottaen ja kylkiään pidellen luettuaan Terry Pratchettin Kiekkomaailma-kirjoja. Minulla ne saivat korkeintaan suupielet silloin tällöin nytkähtämään ja sellaiset sanat kuin 'kermakakkuhuumori', 'kohellus', 'mekaanisuus' ja 'Douglas Adamsin jäljittely' kohoamaan mieleen. Johanna Vainikainen tuolloin sanoi, etten saa lausua lopullista tuomiota ennen kuin olen lukenut tuon sarjan parhaan, eli juuri tämän Mortin. Luin siis sen ja kysyin, joko nyt saan lausua tuomion.

Kiekkomaailmaan sijoittuva, mutta tiettävästi aivan itsenäinen Mort on ihan harmiton pikku kirja nuoresta tomppelista, joka jostakin syystä tulee pestatuksi itsensä Kuoleman oppipojaksi. Koska hänellä on sangen vähän poisopittavaa, hän sopeutuu uuden elämäntilanteensa omituisuuksiin aika luonnikkaasti, mutta kuten alusta asti ilmeistä olikin, hän sotkee ensimmäisellä itsenäisellä komennuksellaan asioiden kulun perinpohjaisesti. Syntynyttä ja syvenevää sähläystä käydään sitten kehittelemään yhä karttuvalla joukolla monenkirjavaa velhoa, prinsessaa, norsua, hevosta (jonka nimi hirmu vitsikkäästi on Polle). Itse asiassa, luin kirjan suomeksi vain pari päivää sitten, enkä enää oikein muista, mitä kaikkea siinä oli. Kertonee jotakin kirjasta, minusta tai edellämainittujen epäonnistuneesta yhdistelmästä.

Nythän on niin, että koko vika saattaa tosiaankin olla minun huumorintajuni kehnoudessa, ja Mort voi aivan oikeasti olla huumorifantasian kuolematon klassikko. Mutta jotenkin en ihan kokonaan usko tuota. Mainitsin alussa sanan mekaanisuus. Huumorin peruselementtejä on yllättävyys. Ainakin kirjoitetun huumorin. Valkokankaalla saattaa vielä toimiakin se, että katsoja ehdottoman varmasti tietää Oliver Hardyn kohta astuvan tuon rullaluistimen päälle, mutta kun sama asia vain selostetaan lukijalle sanallisesti, teho ei kerta kaikkiaan ole se sama. Pratchettin kerrontatyyli etenee niin, että jokainen kappale päättyy johonkin velmuun heittoon kuin symbaalien lyöntiin, eikä lukija voi olla omaksumatta tätä simppeliä rytmiä 'tsim-tsim-tsim-PUM! tsim- tsim-tsim-PUM!' Vaikka näin:

Äkillisen oivalluksen aiheuttama shokki hämärsi sen tosiasian että Mort oli yksinpuhelunsa aikana ratsastanut suoraan palatsin porttien läpi. Tietysti ihmiset ratsastivat palatsin porttien läpi joka ainoa päivä, mutta heistä useimmille portit oli ensin avattava. Porttien toisella puolella seisoivat vartijat kauhusta kankeina, koska he kuvittelivat nähneensä aaveen. He olisivat säikähtäneet vielä pahemmin, jos olisivat tienneet että aave oli miltei tarkalleen se mitä he eivät olleet nähneet. (s. 144-145)

Onhan se ihan kivaa pikkunokkelaa, eikä siitä ainakaan mitään haittaa ole kenellekään. Kirjan parhaat oivallukset liittyvät kyllä Kuoleman hahmoon, tämän epämääräiseen ja epäonniseen yritykseen osallistua ihmisten elämään. Hän on ihan sivistynyt ja asiallinen, VERSAALIKIRJAIMILLA puhuva kaveri, joka vain tekee työtään, mutta lähes kaikkien ihmisten tajunta kieltäytyy ottamasta vastaan havaintoja hänestä (ennenkuin sitten lopulta!), ja hilpeitä pikku oivalluksia sikiää niistä tilanteista, kun ihmiset yrittävät sovittaa kokemaansa elämän realiteetteihin. Suomentajalla Margit Salmenojalla on tämän teoksen vaatima laaja sanavarasto, paitsi mitä tulee aseistukseen. Suuri oli hämmästykseni lukiessani seuraavat rivit: "Mort näki jousimiehen, näki jousipyssyn, näki jousen lentävän läpi ilman sairaan etanan nopeudella. - - - Jousi osui." (s. 49) Itse olen aina ollut siinä käsityksessä, että se mikä lentää ja osuu (tai missaa) on nuoli, mutta koska nuo Kiekkomaailman eri vempeleet tunnetusti ovat jonkin verran omintakeisia, vaivauduin tarkistamaan asian alkutekstistä ja kyllä siellä lentää bolt (nuoli, vasama) eikä mikään bow.

Muuten olen sitä mieltä, että Barry Hughartin Bridge of Birds olisi suomennettava.

Leena Peltonen

Takaisin arvosteluhakemistoon

Takaisin sivun alkuun

Aloitussivu - Sisältö - Mitä uutta Aikakoneessa - Uudet kirjat - Kirja-arvostelut - Kolahtaneita kirjoja - DVD-elokuvat - Kirjailija- & taiteilijatietoa Aikakoneessa - Uutisia - Kaikkiruokaisen päiväkirja - Aikakoneen linkit - Aikakoneen arkisto - Lukijoiden äänet - Kuukauden kuva - Kapteeni Kuolio - Aikakone FAQ - Palaute