Kristalliruusu

Kristalliruusu

(Aikakoneesta 3/1991)


Takaisin arvosteluhakemistoon

Risto Isomäki: Kristalliruusu,
Kirjayhtymä, 1991, sidottu, ISBN 951-26-3621-2, 184 s.
Päällys Orion Press/Kuvapörssi.
Sisällysluettelo (Jyväskylän SF Seura 42:n bibliografiasta)

Tästä kirjasta ja kirjailijasta löytyy toisaalta Aikakoneesta tekstiä parin aukeaman verran (toim.huom: ei vielä webbi-Aikakoneessa mutta tulossa), joten en käy kertailemaan sieltä löytyviä taustatietoja. Arvioinpa vain lyhyesti tämän yllätyslahjan suomalaiselle scienee fictionille.

Tässä seitsemän novellin sikermässä yhdistyy tekijän aito ja asiantunteva huoli maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudesta vakuuttavaan luonnontieteiden ymmärtämiseen sekä science fictionin perinteisiin aiheisiin. Viimemainittu on jopa jossain määrin häiritsevää: assosiaatiot tuikahtelevat kutsumatta esiin kuin kirjan mitäänsanomattoman kannen valopisteet: "Jäinen vaeltaja", Tau nolla, "The End of Life As We Know It" jne.

Isomäen tekstiä vaivaa monin paikoin liian selittämisen aiheuttama jähmeys sekä opettavaisuus, jota en voi olla kavahtamatta silloinkaan, kun olen sydämestäni samaa mieltä itse asiasta. Jotenkin paradoksaalista on, että näiden syvän humaanisen tietoisuuden värittämien novellien kompastuskivi usein on jonkinlainen inhimillisen kiinnostavuuden puute. NiminovelIi "Kristalliruusu" ja super-rubik "Xanadu-kuutio" ovat kiehtovien älyllisten leikkien muistiinkirjaamisia, jotka luovat vannoutuneiden scifistien mielikuvitukseen lumoavia ja haastavia visioita, mutta ajatuskokeiluiksi ne silti jäävät.

Toisaalta, parhaimmillaan, kuten novelleissa "Etsintä" ja "Komeetta" Isomäki kirjoittaa jäntevästi, hallitusti, järkeistetyn myötätuntoisesti. Itse asiassa hänen tekstinsä toimii aina, kun hän kuvaa yksityisen ihmisen tragediaa (olkoonkin että se voi edustaa laajempaa ongelmaa), eikä pelkkiä ilmiöitä.

Olen säästänyt sokerin pohjafie. Novelli "Puu" on jotakin, mikä tekisi mieli julistaa parhaaksi milloinkaan suomenkielellä kirjoitetuksi sf-novelliksi. Varmasti moni kokenutkin konkari, parkkiintumattomista lukijoista nyt puhumattakaan, kantaa sen lukuelämystä mukanaan lopun elämäänsä. Tuon vision väkevyys, tuo lukijan kuljetteleminen tunnekokemuksesta toiseen, tuo - no niin - sense of wonder, VALTAVAA! tämä novelli nyt äkkiä englanniksi ja maailmalle hankkimaan ensimmäistä suomalaista Hugo-palkintoa.

Ostakaa Kristalliruusu.

Leena Peltonen


Takaisin arvosteluhakemistoon


Takaisin sivun alkuun


Aloitussivu - Sisältö - Mitä uutta Aikakoneessa - Uudet kirjat - Kirja-arvostelut - Kolahtaneita kirjoja - DVD-elokuvat - Kirjailija- & taiteilijatietoa Aikakoneessa - Uutisia - Kaikkiruokaisen päiväkirja - Aikakoneen linkit - Aikakoneen arkisto - Lukijoiden äänet - Kuukauden kuva - Kapteeni Kuolio - Aikakone FAQ - Palaute